perjantai 1. tammikuuta 2021

C-pentue alulle 31.12.2020

Vuoden viimeisenä päivänä pääsin ensimmäistä kertaa seuraamaan siemennystä pakasteella.

Torstai-aamuna kirjoittelin ja tulostelin sopimuksia ja kaavakkeita ja puoleenpäivään mennessä olimme eläinlääkärillä odottamassa itse tapahtumaa. 


Evidensia Tampere Eläinsairaala Veterissä siemennyksen hoiti Tuire Tamminen. Progeja otettiin sekä ennen että jälkeen pyhien jotta saatiin selville ovulaation ajankohta. Pakasteella siemennettäessä tämä pitää olla melkolailla tarkati tiedossa koska pakastettu sperma ei elä sulatuksen jälkeen kuin 1-2vrk. Ovulaation jälkeen menee 3-4vrk siihen että munasolut ovat hedelmöityskykyisiä. 

Hiiskun juoksu alkoi 16.12. ja ennen joulua proge oli vielä alle 1 nmol/l eli tarkemmin kerrottuna proget:

ke 23.12.  0,97 nmol/l = 0,3 ng/mlm

ma 28.12. 14,98 nmol/l = 4,7 ng/ml

ti 29.12: 32,84 nmol/l = 10,3 ng/ml

Näistä päättelimme että ovulaatio oli maanantaina ja siemennys tehtiin siis torstaina. 


Siemennyksessä kokeiltiin ensin kohdun seinämä joka siis on vähän niinkuin immenkalvo. Hiiskulla se juurikin oli tällainen kalvomainen. Se voi kuulemma olla myös kiinteämpi seinämä joka voi estää tiinehtymisen ja aiheuttaa ongelmia synnytyksessä. 

Hiisku oli kerrassaan esimerkillinen, siinä istuessamme ja katsellessani kuinka lunkisti se kaiken otti tulin todella iloiseksi että pääsin tähän yhteistyöhön osalliseksi. Huoneessakin siemennys siis tehtiin ihan ilman rauhoitteita ja vinolla pöydällä piti jaksaa seistä vaikka kuinka kauan. Ovet kolisee ja paukkuu, katetri laitetaan ensin emättimeen ja sitten vasta sulatellaan "tavara", siemennyskin tapahtuu pikkuhiljaa (ei vain truutata tavaraa sisään) ja sitten vielä pitää jaksaa 10min seistä vinolla pöydällä peräpää ylempänä... ja kaiken tämän se otti sivan lunkisti, ei piippaamista tai steppaamista, kaikki käsittely oli ok, korkeintaan korvat kääntyi taakse. Siis aivan ihana tyttö. 


Nyt vain peukut pystyyn että tulee pentuja! 

Ultraa Maarit suunnitteli 3 viikon päähän eli 22.1. paikkeille. Sitten olemme viisaampia. 

Laskettu aika menee maaliskuun alkuun ja pennut olisi luovutuksessa huhtikuun lopulla vko16

Aikaisemmat postaukset aiheesta löytyy tunnisteella C-pentue. 

Lisätietoa ja yhteydenotot ensin sähköpostitse:

vauhtiraidan@gmail.com

Toivon tietoa perheestänne, koirakokemuksestanne ja tietoa harrastesuunnitelmistanne. Pakkohan ei ole aktiivisesti kisata, mutta tästä yhdistemästä (ja yleensäkin hollanninpaimenkoirasta) on odotettavissa aktiivisia koiria jotka tarvitsevat muutakin aktivoimista kuin pelkät lenkit. Odotan ominaisuuksia harrasteluun monella saralla ja varsinkin nenän käyttöön tavalla tai toisella pitäisi löytyä ominaisuuksia.

Pennut syntyvät ja kasvavat Maaritin luona Seinäjoella mutta ne rekisteröidään Vauhtiraidan kennelnimelle.



tiistai 22. joulukuuta 2020

C-pentue herättää keskustelua...

 Tämä toivottavasti ensi vuonna (2021) päivänvalon näkevä pentue on herättänyt paljon keskustelua. 

Teen siis oman postauksen siitä miksi juuri tämä yhdistelmä:

1. Miksi ei elossa olevaa urosta? Eikö kukaan kelpaa? 

   Kyllä kelpaisi näyttönsä perusteella monikin nuori uros, Suomesta löytyy monta hyvää jalostuskoiraa, niin nuoria kuin vähän vanhempiakin. Mutta... Kaikkien niiden elossa olevien sukutaulusta löytyy sama yksilö joten jatkojalostusta ajatellen seuraava sukupolvi on taaskin umpikujassa JOS kumppania etsitään kotimaasta. Toiveissa olisi että pystyisin tulevaa pentuetta käyttämään niihin ihaniin uroksiin joita täällä on kasvamassa. On myös ei-sukulaisia joilla on jo jälkeläisiä tai on suunnitteilla jälkeläisiä toisen nartun kassa, joten nekään eivät ole vaihtoehto. Ja sitten on niitä joilta on pallit poistettu...

2. Uroksen suvussa on ollut autoimmuunisairauksia ja useampi sisarus on menehtynyt. Eikö se ole suuri riski? Miksi?

  Kyllä, uroksen suvussa on ollut allergiaan tai autoimmuunisairauksiin viittaavia oireita, Häjyllä itsellään ei. Kun puhutaan karkeakarvaisesta hollanninpaimenkoirasta, puhutaan samalla myös pienestä geenipoolista. Myös muissa suvuissa on yksittäistapauksia joilla on autoimmuunisairauksiin viittaavia oireita, enkä ihmettele koska kaikki karkkarit ovat enemmän tai vähemmän sukua toisilleen. Kun sama yksilö kertautuu sukutaulussa useaan kertaan niin riskit aina suurenee - juuri se on yksi syy siihen että karkkarin geenipoolia yritetään laajentaa lisäämällä joukkoon lyhykarvaisia yksilöitä. Kertausten määrä vähenee ja tätä myötä riski sairauksiin vähenisi myös... toki voihan sieltä tulla myös ikäviä ylläreitä, mutta se on sitten ihan oma lukunsa.

Kasvattajakurssilla myös kerrottiin että yksilö periyttää ensisijaisesti itseään - ei sisaruksiaan tai isovanhempiaan vaikka toki niitä samoja geenejä löytyy. Häjyllä itsellään ei ollut mitään autoimmuunisairauksiin tai allergioihin viittaavia oireita. Emä on 1. polven risteytys ja Hiiskun emä Kiki ja emän emä Lani ovat edelleen elossa eivätkä tietoni mukaan kärsi terveysongelmista. Hiiskun emän Kikin veli Romi (eliii pentujen isosetä?) eli meillä kunnes kuoli todennäköisesti autoimmuunisairauteen enkä haluaisi että ketään joutuisi vastaavaa kokemaan. 

Häjyllä itsellään on Suomessa 4 jälkeläistä kahdesta eri yhdistelmästä eikä niistä kellään ole autoimmuunisairauksiin tai allergioihin viittaavia oireita.

3. Uros kuoli 6 vuotiaana syöpään. Eikö se ole turha iso riskitekijä?

  Syöpä ei periydy. ALTTIUS saada syöpä on joidenkin syöpien kohdalla osoitettu olevan perinnöllinen ominaisuus.

Tässä katkealmia syövän periytyvyydestä (lähde: kaikkisyövästä.fi)

"Valtaosa syöpätapauksista saa alkunsa perimän ja ulkoisten tekijöiden, kuten ympäristön ja elintapojen, yhteisvaikutuksesta.

Perinnöllinen geenivirhe ei välttämättä siirry kaikille saman suvun jäsenille, eivätkä kaikki virheellisen geenin saaneet sairastu syöpään.

On myös hyvä muistaa, että syöpäkasvaimessa tapahtuvat geenimuutokset eivät periydy jälkeläisille.

Miten tunnistaa perinnöllinen syöpä?

Perinnöllisen syöpäalttiuden voi tunnistaa siitä, että syöpään sairastutaan poikkeuksellisen nuorena tai että moni lähisukulainen sairastuu samaan syöpään."

Tästä päästäänkin koiraan joka esiintyy Suomessa useamman koira sukutaulussa. Äkkiä laskien tällä hetkellä on 76kpl Suomessa syntyneitä yksilöitä, mukaanlukien kaikki omat kasvattini. Tämä yksilö ja veljensä saivat syöpädiagnoosin noin 6 vuoden iässä kuukauden välein, joka siis ylempään lainaukseen viitaten kertoo jonkinnäköisestä alttiudesta perityvyyteen.. Yksilöt elivät eri puolilla Suomea ja silti...lähes samaan aikaan. Noh, noista 76 suomalaisesta yksilöstä joiden sukutaulussa tämä koira esiintyy on kuollut 5, eikä yksikään näistä viidestä ole tiettävästi kuollut syöpään. Tietenkään en tunne kaikkien näiden yksilöiden omistajia - tiedot on otettu jalostustietokannasta. Toivon että joku korjaa jos olen väärässä.

Sitten on se luusyöpä ja sen periytyvyys. Luusyövän syntymekanismia ei tunneta ja ihmisten kohdalla korkeintaan muutamalla prosentilla voidaan sanoa sen johtuvan perinnöllisestä alttiudesta. Suomessa on aiemmin käytetty karkkareiden jalostuksessa koiraa jolta myöhemmin löytyi luusyöpä. Sen jälkeläisistä kaksi on jo jouduttu lopettamaan luusyövän vuoksi (5v ja 7v). Kuulostaa kieltämättä pahalta. Toista näistä ehdittiin käyttää jo jalostukseenkin. Tutkin nämä sukutaulut ja katsoin löytyykö samoja yhteisiä sukulaisia kuin tuossa pentueessa josta kaksi on jo luusyövän vuoksi lopetettu. Ensimmäisissä 6 sukupolvessa ei kertaa samat koirat kuin tässä suunnitellussa pentueessa. Tutkin myös toisen tapauksen jossa käytetyllä uroksella todettiin myöhemmin luusyöpä, eikä senkään suvussa kertaa samat koirat kuin tässä suunnitellussa pentueessa. Toivon että nartun näiltä osin terve suku minimoi alttiutta sairastua luusyöpään. 

4. Otat siis tietoisen riskin?

  Kyllä. Nimenomaan otan tietoisen riskin. Jokainen pentue on riskipentue kun geenipooli on suppea. Tämän pentueen kohdalla olen tutkinut ja puntaroinut tarkkaan kaikki mahdollisuudet ja päädyin omasta mielestäni parhaaseen ratkaisuun mahdollisimman pienillä riskeillä kun katsotaan kokonaiskuvaa. Tämä ei tapahtunut hetkessä - urosvalintaa on pohdittu kesästä saakka. Kuten jo sanoin Suomessa on kasvamassa monta hienoa urosta joita toivon että pystyn tulevaisuudessa käyttämään tämän urosvalintani vuoksi.

Katsotaan mitä geenilotto tarjoaa.





lauantai 19. joulukuuta 2020

C-pentue 2021 yhteistyössä Maaritin kanssa

C-pentue tuli yllättäen työn alle kun päätimme Maaritin kanssa alkaa yhteistyössä tekemään pentuetta Hiiskulle. Hiisku on Sveitsin tuonti Aloha Kakou -kennelistä ja on siis Romin siskon tytär. Minulla on tätä kautta mahdollisuus saada Romin sukua itselleni. Hiisku aloitti jouksut 16.12.2020 ja nyt jännitämme miten joulun pyhät vaikeuttavat suunnitelmaamme.


Pentueen emä Hiisku eli Aloha Kãkou VIS Dawn Fraser on ensimmäisen polven risteytyspentue eli Hiiskun äiti on täysin karkeakarvainen Aloha Kãkou Riek Wai-Kiki (Romin täyssisko samasta pentueesta) ja isä taas lyhytkarvainen Lex vd's-Gravenschans. Tältä VIS pentueelta Iris odotti hyviä ominaisuuksia nenätyöhön ja tietysti parempaa geenipoolia karkkareille. VIS-pentueesta lisätietoa löytyy täältä: https://www.alohadogs.ch/wurfe/v-wurf-hh/


"Luonteesta: avoin ihmisille, iloinen, vilkas, nopea, ketterä, tykkää tehdä ohjaajalle. "Puhtaaseen" karkkariin verrattuna hiljainen. Ei tykkää vieraista koirista, kova saalis (karkaa riistan perään lenkillä, eikä oikein toimi paimennuksessa niinkuin toivoisi). Välillä hieman rauhaton kotona, herkkä oman lauman jännitteille ja ilmaisee sen levottomuutena.
Treeneissä aivan mahtava, ihana koira treenata. Luonteeltaan pehmeämpi kuin omistajan ensimmäinen karkkari ja koulutettavuus tätä myötä helpompaa.
Hiiskun harrastuslajeina on rally-toko ja nosework. Rallysta onkin on ykköluokan koulutustunnus. Hiiskusta kyllä varmaankin olisi kyllä kaikkeen: kansalliset pk-lajit, toko, agility yms. jos minulla olisi enemmän aikaa."





Luonnetestin Hiisku kävi tänä kesänä ja läpäisikin sen hienoilla pisteillä +170 laukausvarma (kaikki osa-alueet plussalla) 
Videot luonnetestistä löytyvät täältä: https://youtube.com/playlist?list=PL2Cu8Ah0y_kCHEEbAEsmx4pnBZKDQzdBj

Terveys Hiiskulla myös on erinomainen: A/A lonkat, 0/0 kyynärät, terve selkä ja silmäpeilaus. 
ICAA kammiokulman muutos lievä, eli gonioskopiassa löytynyt pieniä muutoksia jotka eivät vaikuta koiran elämään tai näkemiseen käytännössä mitenkään. Tämä on karkkareilla tehtävä erityinen tutkimus jotta ei yhdistettäisi vahingossa koiria joilla on vakavia muutoksia - uskotaan että tällöin riski sairastua silmänpainetautiin suurenee.

Vielä sekalaisia kuvia tytöstä. Kuvat napattu Maaritin FB-sivuilta. 








Isäehdokkaana minulla on nyt jo edesmennyt Häjy de Blauwe Pastorie. Häjy oli Ullan unelmakoira, mukava harrastuskaveri jota oli kiva kouluttaa. Häjy ehti suorittaa jälkikokeissa JK2:n sekä FH1:n. Häjy kulki Ullan mukana navetassa ja siitä oli tarkoitus tehdä kiimakoira kunnes syöpä yllätti. Näyttelyissä menestystä on myöskin niitetty ihan koko rahan edestä.

Tietysti Häjy oli myös suorittanut BH:n ja luonnetesti läpäisty mukavilla harrastuskoiran pisteillä +142 laukausvarma (kaikki osa-alueet plusalla) 



Terveys Häjyllä oli kunnossa, B/B lonkat, 0/0 kyynärät, terve selkä muuten mutta Häjyllä välimuotoisen lanneristinikaman lievin muoto LTV1, joka ei oireillut mitenkään. LTV muutoksia omaava koira pitää yhdistää näiltä osin terveeseen koiraan, joka tässä tapauksessa toteutuu.

Silmäpeilauksessa on löytynyt RD multifokaali eli paikallinen poimumainen/rosettimainen muutos verkkokalvolla. Tämä muutos ei vaikuta koiran näkökykyyn eikä ole etenevä - nuoren koiran RD multifokaali muutos voi jopa kasvun myötä hävitä. Kuitenkin tämän muutoksen omaavaa suositellaan yhdistämään näiltä osin terveeseen yksilöön - ja tämähän myös tässä yhdistelmässä toteutuu.
Muilta osin Häjyn silmät on kahteen kertaan virallisesti terveeksi todettu

Lopuksi Häjystä muutamia Ullalta saatuja kuvia:









Suunnitellun pentueen sukusiitosorosentti 4 sukupolvella 0 ja 5 sukupolvellakin vain 0,39%

Lisätietoa ja yhteydenotot ensin sähköpostitse:
vauhtiraidan@gmail.com

Toivon tietoa perheestänne, koirakokemuksestanne ja tietoa harrastesuunnitelmistanne. Pakkohan ei ole aktiivisesti kisata, mutta tästä yhdistemästä (ja yleensäkin hollanninpaimenkoirasta) on odotettavissa aktiivisia koiria jotka tarvitsevat muutakin aktivoimista kuin pelkät lenkit. Odotan ominaisuuksia harrasteluun monella saralla ja varsinkin nenän käyttöön tavalla tai toisella pitäisi löytyä ominaisuuksia.

Pennut syntyvät Maaritin luona Seinäjoella mutta ne rekisteröidään Vauhtiraidan kennelnimelle.

20.12.2020
Lisätäänpä muutama rivi koska Facebookissa on keskustelua tullut. Häjyn sisaruksilla on ollut terveysongelmia ja näin ollen osa on mieltä ettei Häjyä pitäisi käyttää. Kuitenkin Häjyllä on jo olemassa jälkeläisnäyttöä, eikä yksikään jälkeläisistä ole saanut allergiaan tai autoimmuunisairauksiin viittaavia oireita. Itse autoimmunisairauteen koiran menettäneenä voin sanoa että tiedän kuinka raastavaa se on enkä tekisi yhdistelmää jos epäilisin että suuri riski olisi. Toki riski on; käytännössä se on jokaisen yhdistelmän kohdalla koska karkkareilla on pieni geenipooli. 
Joku myös mainitsi että isäehdokas kuoli nuorena syöpään. Voinen siihen mainita että lähes kaikkien Suomessa syntyneiden koirien takaa löytyy uros joka sai syöpädiagnoosin 6 vuotiaana, kävi syöpähoidot ja kuoli seuraavana vuonna. Jos sitä pidetään kriteerinä niin yhtäkään karkkaria ei voisi käyttää jalostukseen.. 

Kuvia Häjystä navetassa:

 



B-pennut omiin koteihin 21.11.2020

Puolenpäivän aikoihin tultiin hakemaan Nevaa, eli Vauhtiraidan Be My Baby muutti Ouluun Jaanan, Mikan, Jennyn ja poikien luokse. Kaverina Nevalla on kaksi apinapinseriä ja pupu. 
Neva ja Jenny aikovat tulevaisuudessa valloittaa agilitykentät ja Jaana haaveili hakukoiran uraa Nevalle.
Pitkä matka meni hyvin ja arki uudessa kodissa on jo hyvin lähtenyt rullaamaan.





Iltapäivällä sitten tultiin täältä lähempää eli Akaasta hakemaan Hallaa eli Vauhtiraidan Billie Jean muutti sinne. Anna, Arto ja pojat saivat uuden kauan harkitun perheenjäsenen. Anna haaveilee Hallasta pelastuskoiraa ja treenit onkin jo aloitettu. Kaverina Hallalla on kolme kissaa ja elo uusien kavereiden kanssa on lähteny varsin mallikkaasti liikkelle. Pelkkiä hyviä uutisia ropisee kännykkään.









Viimeisien päivien kuvia 21.11.2020, B-pennut 7vko

 

















C-pentue alulle 31.12.2020

Vuoden viimeisenä päivänä pääsin ensimmäistä kertaa seuraamaan siemennystä pakasteella. Torstai-aamuna kirjoittelin ja tulostelin sopimuksia...